12 / 32
Suotuisa ympäristö on sellainen, johon kissa tottuu pian, niin ihmisten kuin paikkojenkin
osalta.
Kissanpennut oppivat kahdella tavalla ensin emoaanmatkimalla ja sen jälkeen kokeilemalla.
Kokeillessaan asioita pentu käyttäytyy tietyllä tavalla ja käy läpi tekojensa seurauksia. Jos
seuraus on mieleinen, pentu yleensä toistaa tekonsa.
Jos kissanpentu kasvaa vähävirikkeisessä ympäristössä,
olisi suotavaa, että se annettaisiin jo seitsenviikkoisena
sellaiseen kotiin, jossa se saa olla muiden kissojen kanssa.
KASVUYMPÄRISTÖN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET
Kissanpennut, joita ihmiset ovat pitäneet sylissä jo varhaisella iällä, ovat yksinolleita kis-
sanpentuja avoimempia ja uteliaampia. Samaan tapaan sinun kannattaa totuttaa pentua
päivittäiseen kanssakäymiseen, jolloin pentu sopeutuu uuteen kotiinsa ongelmitta.
Älä tee näin
Älä ota alle kahden kuukauden ikäistä pentua. Liian nuorena emos-
taan erotettu kissanpentu on herkempi ja sen kouluttaminen on
vaikeampaa.
EMON PUUTTUMINEN
Kissanpennun opettaminen on aloitettava jo varhain,
jotta siitä ei tule säikkyä tai alakuloista. Pennulle on ope-
tettava erilaisia kanssakäymiseen liittyviä sääntöjä sekä se,
miten pennun tulee käyttäytyä ihmiskodissa.
EMON LÄSNÄOLO
Jos pentu on kasvanut emonsa kanssa, sitä ei tulisi viedä pois ennen kolmen kuukauden
ikää. Pennun opettaminen on silloin pidemmällä ja kissanpentu tuntee olonsa mukavam-
maksi uudessa kodissaan.
Kissanpentu on totutettava ihmisiin niin, että sille annetaan
mahdollisimman paljon virikkeitä. Pennun on oltava monen ihmi-
sen sylissä, sen on kuultava erivoimakkuuksisia ääniä sekä kohdat-
tava muita eläimiä. Mitä virikkeellisempi kasvuympäristö pennulla on,
sitä tasapainoisempi se on täysikasvuisena. Joidenkin kissanpentujen
täydellinen sopeutuminen uuteen kotiin saattaa kestää jonkin aikaa,
mutta lopputulos on joka tapauksessa aina sama.
KASVUYMPÄRISTÖN VAIKUTUKSET
22
23
Suotuisa
ympäristö
Epäsuotuisa
ympäristö
Oppiminen